Dovregubbens hall

(Vuorenkuninkaan luola / Hall of the mountain king)

Dovregubbens hall

Tinatypiat 6 osaa ja soittorasia
18 x 21 cm, koko sarja 120 x 21 cm
Editio 1 / 3 (kukin editio on uniikki)

Vuorelle ei ole yleisesti hyväksyttyä, yksiselitteistä määritelmää. Vuoren kriteereinä on käytetty esimerkiksi korkeutta, tilavuutta, muotoa, jyrkkyyttä ja erottuvuutta ympäristöstään. Vuoret esiintyvät harvoin yksinään, yleensä ne muodostavat vuorijonoja ja vuoristoja.

Teoksen nimi on lainattu Edvard Griegin 1875 tekemästä ikonisesta sävellyksestä (Sarja nro. 1, op. 46) norjalaisen Henrik Ibsenin näytelmään “Peer Gynt” (1867). Kuten näytelmän päähenkilö, myös valokuva voi kertoa tarinan, joka ei ole ihan tosi. Teos on toteutettu 1800-luvun lopulla vallinneella märkälevymenetelmällä.

“Pariisissa keksitty ikään on
Tapa kuvia tehdä avull’ auringon.
Kuvat on joko oikeita tai myös niin sanotuita negatiiveja. Vaihduksiin
valot, varjot jälkimmäisissä jää,
ja sieviltä silmään ei näytä nää;
Vaan näköisyys toki tallella niiss’ on,
ja tarpeen sen esiinsaanti vain siis on.
Jos nyt joku sielu jättänyt on elonmatkastaan negatiivisen kuvan,
levy silti ei ole kelvoton, –
mun luokseni vain saa joutua luvan.
Minä käsittelen sitä eelleen, muutan
sen taiten keinoilla sopivilla.
Minä höyrytän, syövytän, huuhdon, uutan tulikivellä ja muilla senkaltaisilla,
kunnes näen levylle oikean kuvan,
se on: itse positiivin, ma ilmautuvan.
Vaan noin kun on nuhraunut puolin pois, – Mitä tulikivet tai kalilipeät vois?”

Ibsen Henrik: Peer Gynt, 1867, 5. näytös, suom. O. Manninen, 1911, s. 285

2019

Näyttelyssä Fraktion – Osia

———————————————————–